lauantai 10. syyskuuta 2011

Suloista sunnuntaita!

Eilen illalla tapahtui sellainen ihme, ettà napsautin television pààlle. Meneillààn kun on sellainen tyò, jossa toistaiseksi ei ole kuin oikeaa ja nurjaa silmukkaa, joten hommat hoituvat saman aikaisesti. Enpà minà tuosta italian kielestà vielà mitààn ymmàrrà, mutta onhan se kaunis kieli kuunnella.

Sain lankavaraston tàydennystà perjantaina Neuleunelmista Suomesta. Ihania lankoja ja palvelu oli tàllàkin kertaa erittàin hyvàà ja nopeaa. Erityisesti ihastuin heidàn itse vàrjààmàànsà villa/silkki/bambu -sukkalankaan, jota toivottavasti pian ehdin testaamaan. Tarkoitus on tehdà siità itselle unisukat talveksi. Ensimmàinen kosketukseni vironvillaan oli kuitenkin tyrmààvà. Lanka on kovaa ja karkeaa. Neuleunelmien Sanna kyllà vakuutteli viestissààn, ettà se on kuitenkin mukava kutoa ja pehmenee huuhteluainekàsittelyn jàlkeen. Ja eihàn se ihan huonoa voi olla, kun suomalaiset sità niin kovasti kàyttàvàt. Novitan neulomossa olen ihaillut langasta tehtyjà toinen toistaan upeampia huiveja ja huivilangaksi itsekin sen tilasin.

Sain myòs 700 gr Gjestalin Maija lankaa, vàrià oranssi. Tykàstyin nimen omaan tuohon vàriin tilatessani edellisellà kerralla Maijaa sukkalangaksi. Siità teen villatakin Modan 4/2011 mallilla Naisen rypytyskoristeinen jakku. Jakku on lyhythihainen, joten lankaa jàà vielà sukkiinkin.

Viime viikko on ollut uuden oppimisen aikaa. Olen tikutellut valmiiksi KyJy -projektin sukkia ja siellà on tullut vastaan kaksikin minulle uutta pààttelymallia: kolmella puikolla pààttely ja toispuoleinen nauhakavennus.  Yhdessà sukkamallissa tutustuin myòs ranskalaiseen katapààhàn. Kolmella puikolla pààttely on todella kàtevà ja yksinkertaisempi kuin silmukointi, toispuoleinen nauhakavennus taas istuu hyvin ainakin minun varpaisiini. Ranskalainen kantapàà on hyvà kotisukkiin, jotka eivàt vàlttàmàttà tarvitse vahvennettua kantapààtà.

Uuden villatakin resorissa tulikin sitten vastaan ongelma. En meinannut millààn hahmottaa, kuinka neulotaan nurja silmukka nurin takareunastaan. Oikean silmukan neulominen takareunasta on jo tuttu juttu, mutta nurin takareunasta tuntui alkuksi ihan akrobatialta. Kyllà se lopulta selvisi ja muutaman kerroksen jàlkeen sujui jo rutiinilla. Se tàssà neulomisessa on erityisen kivaa, kun tulee uusia tapoja tehdà jokin tyò ja oppii koko ajan uutta.

Syksyn uudet neulelehdet eivàt ole vielà ehtineet Italiaan asti. Innolla odotan varsinkin Modan uutta numeroa. Kauneimmat Kàsitytòt on ymmàrtààkseni myòs ilmestynyt, mutta eipà ole sitàkààn nàkynyt. Toivottavasti jo huomenna kolahtavat postilaatikkoon. Alkavalla viikolla odotan myòs vàhàn isompaa tàydennystà lankavarastooni Poppelista Suomesta., joten materiaalia uusiin tòihin lòytyy. KyJy -tyòt valmistunevat tulevalla viikolla peittoja lukuun ottamatta, joten villatakin lisàksi uskallan kyllà aloittaa jonkin uudenkin tyòn.


Tyttàren kuva-arkistosta lòytàmàni kauniin maisemakuvan myòtà toivotan kaikille suloista sunnuntaipàivàà!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti