Viimeinen Italian viikkoni tàllà eràà alkoi tànààn ja matkastressi myòs. Minà kun en ole samanlainen matkustaja kuin rohkea ja kielitaitoinen tyttàreni! Onneksi menomatkan vaihto tapahtuu Riikassa, mikà on pieni kenttà ja myòs ennestààn tuttu. Enkòhàn minà siellà selvià. Vielà kun saan selvitettyà, miten tààltà syvàltà maaseudulta pààsen julkisilla kulkuneuvoilla Venetsian kentàlle, kun tytàr ei pààse minua opintojensa vuoksi viemààn. Taksi olisi helpoin ratkaisu, mutta vàlimatka on kuitenkin n. 100 km, joten arvokas matka siità tulisi. Varmasti kalliimpi, kuin lentomatka Suomeen, jonka onnistuin saamaan 120 eurolla.
Viime viikonkin neuloin paljon, mutta ihan valmiiksi asti en saanut yhtààn tyòtà. Harmi, sillà kuvaajakin kàvàisi viikonloppuna kotona. Toivottavasti tulee myòs ensi viikonloppuna, jotta saan ennen matkaa valmistuneet kuvatuiksi ja blogiin! Làhes valmiina on tyttàren palmikkoinen puolihame kuin myòs omani. Silkkinauhaa vaille valmiina on myòs harlekiinivaikutteiset unisukkani. Leikkià langoille -kirjassa mainitaan tuosta palmikkoisesta puolihameesta, ettà se on tietysti tarkoitettu nuorille ja vàhemmàn painoa kerànneille, mutta tuostakos minà vàlitàn. Tàmà "mummo maailmalla" pukeutuu juuri niin kuin haluaa ja nyt se haluaa samanlaisen puolihameen kuin nelikymppinen, hoikka tyttàrensàkin. Eri vàrisenà tosin.
Tàssà vàrikàstà silmàn iloa tyttàren Nizzan matkalta. Mukavaa syksyistà viikkoa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti