Ihan poissa pelistä!

Viimeisestä päivityksestä on lähes kuukausi. Koko sen ajan olen ollut sairaana. Tänään otin ensimmäisen kerran virkkuukoukun käteen, joten ilmeisesti olen paranemassa. Tänään kävin myös normaalilla aamupäivälenkillä ja iltapäivällä ulkona syömässä. Niin poikki sitten olinkin, että nukuin kahden tunnin päikkärit. Varmasti meneillään oleva pitkä antibioottikuurikin väsyttää.

Otin siis käsityön esille. Se on keskeneräinen torkkupeitto, jonka aloitin jo alkuvuodesta.  Se jäi neulegraffitiprojektin vuoksi pitkäksi aikaa käsityökoriin ja siellä se on odottanut myös sairauteni ajan. Myös paloista virkattava läppärinpäällinen odottaa jatkotyöstämistä.

Espanjassa alkoi vuoden suurin juhla, pääsiäinen. Tänään olivat ensimmäiset kulkueet isoimmissa kaupungeissa ja toki myös Fuengirolassa. En ollut paikan päällä katsomassa, kun en ole oikein tuollaisten massatapahtumien ystävä. Televisio on ollut auki pari tuntia ja koko ajan on näytetty kulkueiden etenemistä Sevillassa, Malagassa ja monessa muussa kaupunkissa. Uskonnolliset juhlat ovat täällä todella värikkäitä ja näyttäviä ja niiden eteen tehdään paljon työtä. Pyhimys- ja neitsytpatsaat ovat todella suuria ja raskaita ja niitä on kantamassa iso joukko miehiä. Ennusteiden mukaan säät suosivat tänä vuonna pääsiäisen viettoa Espanjassa.

Toivotan kaikille lukijoilleni mukavaa ja rentouttavaa pääsiäisen aikaa,

Enya

Värikästä siksakkia!

Lankakorissa oli pitkään yksi keskeneräinen tyynynpäällinen, mutta nyt se koristaa kotia yhdessä palavirkatun tyynyn kanssa. Tämän virkkasin egyptiläisestä puuvillasta kolmosen koukulla

Tänään Aurinkorannikolla ilmestyneessä Se-lehdessä oli myös juttua graffitiprojektistamme.

Mukavaa viikon jatkoa,

Enya

Kevätkukkia!

Tällä hetkellä olen ihastunut kaikkeen värikkääseen. Jostain blogista bongasin pienen kukkaneliön ohjeen, ostin kasan värikkäitä lankoja ja virkkasin muutaman illan. Tänään kokosin palat virkkaamalla yhteen ja syntyi keväinen tyynynpäällinen.

Lanka on 100% akryyliä ja 40cm x 40cm tyynyyn tarvitsin 49 palaa.

Värittää mukavasti tylsää harmaata sohvaa ja koko kotia.

Tulos on niin minua miellyttävä, että taidanpa virkata samalla mallilla lisää. Ehkäpä siinä virkatessa samalla syntyy paloille käyttötarkoitus. 

Värikästä alkavaa viikkoa,

Enya

Omat graffitit

Työni ovat kyllä tulleet esille jo graffitien yleispostauksissa, mutta haluan arkistoida ne myös ihan omaksi kokonaisuudekseen.

Kivipallojen päälliset olivat minun päätyöni ja varsinkin ensimmäinen, afrikankukkapaloista pyöreäksi muotoiltu, oli jokseenkin haasteellinen. Tämän työn aloitin ensimmäisenä ja lopetin lähes viimeisenä, usko kun meinasi loppua moneen kertaan. Aika kauniisti kuitenkin lopulta istuu tuon kivipyörylän päälle. Lankana on aika ohut akryylilanka, jota työstin 3 koukulla. Kivipallot päällisineen ovat aivan Sofia opiston läheisyydessä.

Tämän päällisen virkkasin samasta akryylilangasta  kaksinkertaisena samalla 3 koukulla. Kukkapalan ohje on Arnen ja Carloksen jostain kirjasta. Ihan juuressa on jokunen kerros verkkovirkkausta.

Seuraavan päällisen aloitin jatkamalla kesken jäänyttä patalappua ja tähän virkkasinkin lähes kaikki puuvillalangan loput, mitä kaapista löytyi. Tästä tuli aika hauska. Totesimme neuleryhmässä, että olisi selvä myssy henkilölle, jolla on paksut rastahiukset.

Tähän pallonpäälliseen käytin neulekorin pohjalla lojuvat kukkapalat, joita en kelpuuttanut aiemmin tekemääni torkkupeittoon. Palat on virkattu Gjestalin Maijasta ja Novitan Nallesta. Päällisen alapuolen virkkasin verkkovirkkausta akryylilangalla.

Tätä päällistä lähdin työstämään valmiista pannulapusta, minkä ympärille virkkasin verkkoa puuvillalangasta.
Nämä verkkovirkatut päälliset muotoutuvat todella hyvin kivipyörylän päälle.

Ja tässä päällisessä sama idea. Keskellä valmis pannulappu ja ympärille verkkoa. Tässä verkko on akryylilankaa.

Kehystettyjä pyörylöitä ja neliöitä virkkasimme Fuengirolan keskustan kirkkoaukiolle, josta ne löysivät paikkansa suihkulähteen ympärillä olevasta aidasta ja penkkien selkänojista. Minun pyöryläni ovat kaikki aidassa.

Tämän pyörylän virkkasin erään peittopalan ohjeen mukaan, jatkoin vain suuremmaksi ja ilman neliöksi muuttamista. Yksinkertaisen pyörylän jujuna on "säteet". Pyörylä on pingotettu ja virkattu kiinni rautalankakehikkoon. Kukkia virkkasi usea nainen projektin käyttöön. Muutama niistä löysi tiensä minun pyörylöihinikin. Lankana kaikissa pyörylöissä on 100% akryylilanka, mitä oli edullista. hankkia. Me tekijät siis ostimme itse myös materiaalin.

Tässä työssä käytin jo minulle tuttua pannulappumallia, minkä vain virkkasin isommaksi ja pingotin ja virkkasin rautalankakehykseen. Parilla värillä sai ihan näyttävän näköistä.

Tässä taas pingotettu sädepyörylä, jossa tuntemattoman tekijän kukka.

Näitä samantyyppisiä töitä tein useammankin, jopa samoilla väreillä. Leikin vain vähän raidoituksella. Tässä yksi isoimmista.

Ja tässä toinen vastaava.

Ja tässä taas sädemallia tuntemattoman tekijän kukkasen kera.

Tässä taas vähän erilainen tätä mallia. Aidan nupissa on myös virkkaamani huppu. Tein niitä kuusi erilaista.

Virkkasin myös muutamia koristeita pylväisiin.

Kuvassa vetäjämme Minna Jaakola viimeistelemässä graffitia. Ylimmäinen on minun virkkaukseni.

Tästäkin parista ylimmäinen on minun virkkaukseni.

Käsinojatkin saivat koristeensa.

Jokunen työytunti näitä työstäessä meni ja lankaakin n. 2 kg.

Projekti oli mielenkiintoinen kokemus, ainutlaatuinen minun elämässäni.  Suhtautuminen on ollut erittäin positiivista ja työmme on päässyt esille Fuengirolan televisiossa ja myös Tele 5 kävi haastattelemassa Sofia opiston toiminnanjohtajaa ja kuvaamassa graffiteja. Olemme olleet esillä myös El Mundossa, Surissa, Se-lehdessä ja Fuengirolan Sanomissa. Minua, yhtenä tekijöistä, myös haastateltiin täällä suomeksi ilmestyvään Se-lehteen.

Kaupunkilaiset ja turistit ovat kovasti kuvanneet töitä ja niitä on haluttu jopa ostaa. Ilkivaltaa on toistaiseksi ollut hyvin vähän. Pari pallonpäällistä ja muutama kehystetty penkinkoristus ovat kadonneet Sofia opiston lähistöltä ja kehystetty sydän keskusaukiolta. Tällaiseen toki osasimme varautua. Aina on olemassa ihmisiä, jotka eivät arvosta toisten työtä tai yrittävät jotenkin hyötyä siitä.

Saimme tästä projektista paljon työn iloa ja mukavia hetkiä samanhenkisten ihmisten kanssa. Olemme saaneet tuntea myös onnistumisen iloa ja ylpeyttä tekemästämme työstä, niin hienosti ne on otettu vastaan. Projektin vetäjä Minna Jaakola palaa Suomeen jatkamaan opintojaan. Hän on idearikas ja aina iloinen nuori nainen ja jäämme kyllä käsityöryhmissä kovasti kaipaamaan hänen ideoitaan ja seuraansa.

Takki on nyt kyllä aika tyhjä, joten luulisi, että pieni paussi käsitöissä olisi  paikallaan. Vaikka pää on tyhjä, levottomat kädet vaativat kuitenkin toimintaa. Työn alla on jo torkkupeitto ja kaksi tyynynpäällistä. Virkkaustöitä edelleen kaikki, sen jälkeen onkin taas sukkien vuoro!

Enya

Hertta on syntynyt!

Eilen illalla syntyi Hippo vauva, joka sai nimekseen Hertta; 305 gr ja 40 cm.  Hertan synnytys oli pitkä ja todella vaikea ja sen seurauksena se ei olekaan ihan 10 pisteen Hippo. Siitä huolimatta se on minulle hyvin rakas. Aika villi se on, vaikka silmätkään eivät ole vielä auenneet, joten kaikella rakkaudella sidoin sille kettingin kaulaan.

Vaikka Hertta onkin vasta vauva, sillä on jo upeat muodot, varsinkin pyllypuolella.

Vaikeasta synnytyksestä huolimatta toivon, että Hertta saisi pian kaverin, mielellään Henryn.

Hertta syntyi Gjestalin Maija langasta virkatuista, eri kokoisista Afrikan kukka -paloista. Se on Heidi Bearsin suunnittelema ja ohje on ostettavissa os. http://www.ravelry.com/designers/heidi-bears.  Ohje on englanninkielinen. Ketjun olen virkannut myös Maijasta.

Henrya odotellessa keskityn tilaustyösukkiin ja Sofia-opiston neulegraffitti -projektiin.

t. Enya

Pieni palapeitto!

Palaprojekti jatkui torkkupeitolla. Minulla oli käyttämättömänä muutamaa eri väristä Gjestalin Maijaa ja ne päätyivät virkatuiksi kukiksi. Malli on siis sama kuin puuvillalangasta virkkaamassani tyynynpäällisessä. Vähän liian sinivihreäsävyinen tuli omaan makuuni, mutta sopii kyllä värittämään tylsää päiväpeittoa.

Peitossa on 110 palaa ja jokaisessa palassa on käytetty kolmea väriä. Yhdistin palat taas rinnakkain, mutta nyt jätin välit avoimeksi. Ainakin toistaiseksi tuntuu ihan hyvältä näin. Töppäsin viimeistelyssä höyryttämällä palat. Ovat kyllä siistin näköisiä, mutta villan kuohkeus katosi.

Viime viikon käsityöryhmässä aloin virkkaamaan sydäntä. Niitähän syntyi kotona sitten useampikin kappale ja nyt ne kaunistavat sisustusta verhotangosta roikkuen.

Yksi ryhmäläisistä oli virkannut upeita sormuksia ja kaksi niistä päätyi minun käyttööni. Ensi viikon tapaamisessa virkkaamme varmaan kaikki näitä!

Aurinkorannikolla on poikkeuksellisesti pilvistä ja sateista. Toivottavasti sade ei pilaa huomista päiväretkeäni Carratracaan!

Mukavaa viikonloppua,

Enya

Lisää kukkia sisustukseen!

Sinisten sävyjen projekti kutistui pelkkään turkoosiin. Mutta lopputulos on kyllä kaunis.

Lankana on taas 100 prosenttinen egyptiläinen puuvillalanka, jota työhön meni vajaa 90 gr. Virkkasin langan yksinkertaisena 2 koukulla. Palan mallin ja kaavion löysin netistä; se ei ole sama mitä virkkasin pöytäliinaan. Yhdistäminen on taas oma viritykseni, kun tässä työssä halusin kukat näin vierekkäin, enkä lomittain, jolloin väliä ei olisi jäänyt. Virkkasin paloja enemmän kuin mitä tähän työhön kului, kun en tekovaiheessa vielä tiennyt, mitä paloista on tulossa; liina vai tyynynpäällinen vai ihan jotain muuta. Nyt pitää keksiä lopuille jotain kivaa käyttöä. Lankaakin on vielä jäljellä, joten lisäpalatkin onnistuvat. Kuvassa väri on hieman haalea, lanka on hyvinkin syvää turkoosinsinistä.

Otin taas muuhun käyttöön yhden virkkaamani patalapun ja koristin sillä yksivärisen tyynyn. Minusta toimii hyvin tässäkin. Mitähän vielä keksinkään niistä monista patalapuista, jotka odottavat käyttöä kaapissa.

Ja tässä tulossa seuraava kukkaprojekti. Ajattelen torkkupeittoa, katsotaan nyt sitten, mihin palat riittävät ja miltä ne näyttävät yhdistettyinä. Tämä on sama kukkamalli kuin tyynyliinassa, mutta toteutettu useammalla värillä ja villasekoitelangasta.

Tänään Fuengirolassa on harmaa ja sateinen päivä; hyvä päivä ostoskeskuksessa käyntiin. Olisin tarvinnut hieman kevyemmän takin, mutta en löytänyt yhtään sellaista, jota olisin edes viitsinyt sovittaa. Minulla on mielessä jokin kaunis Desigualin takki, mutta sitä varten on tehtävä reissu Malagaan. Malagan päärautatieasemalla on myös iso ostoskeskus ja siellä Desigualin myymälä, joten jos huomennakin sataa, takin metsästys jatkuu.

Tällä viikolla alkavat kevään uudet kurssit Sofia-opistolla. Menenkin myöhemmin iltapäivällä kuuntelemaan esittelyn käden taitojen kursseista ja huomenna aloitan jo Kahvitellen käsitöitä -ryhmän. Keskiviikkona on luento, torstaina espanjan kielen kurssi, perjantaina pienimuotoinen kitarakonsertti ja sunnuntaina lähden retkelle Carratracaan. Mukavasti siis ohjelmaa tiedossa joulutauon jälkeen; varmasti virkkaus ja neulonta siitä hieman kärsii tai ainakin hidastuu. Tänään on kuitenkin pistettävä puikoille Kalajoki sukat. Ystäväni, jolle tein sellaiset lahjaksi, ihastui niihin niin, että tilasi itselleen myös toiset.

Enya

Lisäväriä sohvalle!

Nykyinen Fuengirolan asuntoni on hyvä, mutta kalustus ja värit eivät ole makuuni. Jämälankaprojektini keskittyykin lähinnä kodin viihtyisyyteen eli tarkoittaa minun tapauksessani lisää värejä.

Sohvalle ostamani halpa tyyny sai peitokseen isoäidinneliön. Tähän käytetty lanka ei kuitenkaan ole jämälankoja vaan kirjoneulesukkiin tarkoitettua Dropsin Deligtia, väri 13, mutta sai kunnian kuitenkin osallistua projektiin. Kun lanka on itsessään jo niin kirjavaa, en päätynyt pieniin paloihin, vaan virkkasin tyynyn kokoisen palan. Värit osuivat ihan itsellään näin kauniisti kohdilleen, joten olen lopputulokseen oikein tyytyväinen. Vielä pitäisi ottaa neula ja lanka käteen ja ommella päällinen kiinni; kuvassa vielä törröttävät nuppineulat.  3 koukulla sain hyvää ja tasaista jälkeä. Kelpasi ihan suoraa valmistuttuaan pingoitettavaksi tyynyn päälle.

Uusi silitysrautakin on kotiutunut ja palaliinasta tuli pienen höyrytyksen jälkeen niin edustava, että kelpasi pöydälle.

Jo näiden uudistusten jälkeen koti miellyttää minua paljon enemmän. Tulossa on kuitenkin vielä pari palajuttua, hyvässä vauhdissa jo kumpikin. Enköhän tästä siirrykin sohvalle ja ota koukun käteeni.

Mukavaa päivää,

Enya

Villiintyneen villasukan väriterapiaa!

Viime vuoden loppupuolella virkkaamistani patalapuista jäi tähteeksi paljon keränloppuja puuvillalankaa. Jotainhan niistä piti keksiä. Olin jo aiemmin löytänyt netistä kaavion virkattuun kukkaan ja jo heti ensimmäisestä tehdystä kukasta jäin taas koukkuun. Mallissa oli keskusosa tehty eri värillä, mutta kun virkkasin lapun paljon pienempänä, eli ohuemmasta langasta, päädyin testikukan jälkeen yksiväriseen toteutukseen. Punaisen ja keltaisen sävyjä löytyi lankapussista viittä erilaista ja ne kaikki päätyivät työhön, joten siitä tuli oikein kunnon väripläjäytys!

Lanka on siis 100 % egyptiläistä puuvillaa, vahvuus 5 ja virkkasin sen kaksinkertaisena 3 koukulla. Paloja on 81 kpl ja koko n. 1 m x 1 m. Palat eivät ole missään tietyssä järjestyksessä; sillä eri värisiä paloja on eri määrät. Yritin vain järjestellä niin, että samanväriset palat eivät tulisi vierekkäin.  Painoa peitolla/liinalla on n. 600 gr.  Hieman palat saavat vielä höyrytystä, kun uusi silitysrauta kotiutuu.

Kokoomisessa sattui virhe. Palat olisi pitänyt kiinnittää säteittäin, jolloin ne olisivat kiinnittyneet suoraan joka sakarasta. Minäpä en taas katsonut ohjekuvaa tarpeeksi tarkkaan vaan kiinnitin kukat peräkkäin, jolloin neljän kukan keskelle jäi vähän turhan iso aukko ja kukista aina yksi terälehti irralleen.  Kokeilin vaikka minkälaista pientä lisäpyörylää, mutta mikään ei näyttänyt hyvältä. Sitten vain virkkasin 35 ketjusilmukkaa, pujotin nauhan joka terälehden kärjessä olevasta aukosta ja sidoin kiinni ja näin minusta homma toimii hyvin. Kun langoissa oli vielä samasta kokonumerosta huolimatta hieman vahvuuseroja joten kukat eivät ole ihan 100% saman kokoisia, nauha elää työssä mukavasti, kun se kulkee vapaasti kolmen terälehden läpi ja on sidottu kiinni vain yhteen.

Alunperin ajatteli tätä pöytäliinaksi, mutta kyllä se ehkä paremmin kuitenkin sopii sohvan käsinojalle. Nyt se saa kaunistaa muuten väritöntä makuuhuonettani ja tylsää päiväpeittoa.

Niin, sini/vihreäsävyiset langanloput jäivät vielä käyttämättä, joten uusi projekti on jo meneillään ...

Värikästä alkanutta vuotta,

Enya

Joulukalenterista

Dropsin joulukalenterista bongasin muutama päivä sitten tämän ohjeen.  Nyt on pienellä ruokapöydälläni ja keittiön baaritasolla uudet liinat.

Värityksen yhteensovitin sohvapöydän kukkatarhan mukaan.

Eilen kävin paikallisessa tavaratalossa, Miramarisssa. Piti katsella itselleni vähän uutta päällepantavaa, mutta jotenkin en malttanut keskittyä vaatteiden sovitteluun. Sitä vastoin lempisisustuskaupastani Zara Homesta en meinannut päästä pois millään. Siellä olisi ollut vaikka mitä ihanaa: astioita ja liinavaatteita. Pidin itseni kurissa ja lahjoin itseäni vain kahdella uudella sohvatyynyllä.

Tässä kuva paikasta, jossa vietän aikaa ehkä liiankin paljon. Voiko tämän parempaa virkkaus/neulomispaikkaa olla kuin kulmasohvan syli. Ja tyynyt tietysti harrastuksen mukaiset.

Mukavaa päivää,

Enya

Olisiko tässä viimeiset tälle vuodelle?

Olen nyt ihan koukussa patalappujen virkkaamiseen. Olisikohan tässä nyt kuitenkin viimeinen virkattu setti tälle vuodelle?

Olen löytänyt näille "kukille" muutakin kuin sen perinteisen patalappukäytön. Ovat aivan ihanat myös tuikkujen alla sohvapöydällä. Värit valitsemiini kukkiin ovat seinällä olevasta taulusta!

Mukavaa joulun odotausta,

Enya