Kukkaterapiaa!

Flower Power sukat toteutin omana versiona, polvisukkana, ja neuloin nekin perinteiseen tapaan ylhààltà alaspàin. Edelleen on siis opettelematta sukan neulominen varpaista aloittaen, mutta tuonkin taidon aion vielà tàmàn vuoden aikana opetella. Syksymmàllà, sitten Suomessa!

Lankana minulla on taas Dropsin Fabelia, nyt pohjavàrinà on ruskea ja kuviovàrinà tuo yksi lempivàreistàni, Blue Lagoon. Sopivat minusta yhteen oikein hyvin. Neuloin resorin 2,5 ja kuvio-osuuden 3 mm puikoilla.

 

Dropsin uudesta syksy/talvi 2012/13 -mallistosta otin puikoille ensimmàisenà kukkasukat. Malli on hyvin tuttua Dropsia, ihan samalla sapluunalla toteutettu kuin aiemmatkin sukat. En saanut sukkiin heikosta lankatilanteestani johtuen parasta mahdollista vàriyhdistelmàà, mutta menettelee tuo violetinkirjavakin valkoisen kaverina. Musta olisi kyllà paras!

Pohjavàrinà sukissa on Deligtin liukuvàrjàttu sàvy 11 ja kuviona siis valkoinen Fabel. Puikkoina nàissàkin kàytin resorissa 2,5 ja kuvio-osuudessa 3 mm. Toteutin kantapààn ohjeesta poiketen yksivàrisenà ja vahvennettuna, kuten minulla tapana on.

Puikoilla on tàllà hetkellà pari muutakin Dropsin uuden malliston sukkamallia. Ostin myòs Jorid Lindvikin kissa- ja koirakuvioisten sukkien ohjeet ja pari muutakin mallia Raverlysta, mutta niiden aloitus odottaa mustaa Fabelia. Pitààkin tehdà tilaus heti, ettà ovat valmiina odottamassa, kun ennen kuun puolta vàlià toivottavasti jo olen Suomessa.

Kovasti kiitoksia kaikille aiempiin sukkapostauksiini kommentoinneille. Ihanaa lukea kannustavia viestejànne.

Aurinkoa ja hellettà teille myòs sinne Suomeen!

Nightingale ja parit porot!

Sukista siis on kyse edelleen. Jokaisen parin toinen kappale jo odotti kaveriaan kàsityòkorissa, punainen porosukka jopa tammikuusta asti. En siis ole huippu nopea vaikka niin voisikin pààtellà, kun juuri vajaa viikko sitten esittelin parit uudet polvisukat. Mustaa Dropsin Fabelia sain kasattua keràn jàmistà  juuri sen verran, ettà tuon toisen Nightingalen sain aikaiseksi. Nyt se sitten on totaalisesti loppu ja uutta saan vasta Suomesta ensi kuussa, joten nyt on vain keksittàvà uusia vàriyhdistelmià. Tuo musta vaan on niin hyvà monen vàrin kaveriksi, ehdoton suosikkini!

Nightingale sukkani ovat omat versio Raverlyn maksullisesta ohjeesta. Neuloin sukat ohjeesta poiketen ylhààltà alas pàin ja ei nuo kuviot sitten laskutoimenpiteistàni huolimatta osuneet ihan kohdalleen, kolmas lintu ei sitten mahtunutkaan kokonaan kàrkiosaan. Lisàksi aloitin kuviot vahingossa istuvasta linnusta. Kauniit sukat niistà silti tuli ja teen tàmàn mallin varmaan vielà toistekin. Ehkàpà siihen mennssà olen opetellut jo neulomaan sukan kàrjestà aloittaen. Lankana valmistuneessa parissa on tuo tuttu Dropsin Fabel, kuviossa vàri Blue Lagoon. Vàrit eivàt ole parhaimmillaan  ottamissani kuvissa. Kàytin resorissa 2,5 ja kuvio-osuudessa 3 mm puikkoja ja tein kantapààn yksivàrisenà ja vahvennettuna.

Porosukkien ohje on Dropsin nettisivuilta. Molemmissa pareissa kàytin pohjavàrinà Dropsin liukuvàrjàttyà Deligtia , punasàvyinen on vàri nro 13 ja sinisàvyinen nro 12 ja kuviovàrinà valkoista Fabelia. Nàin yhdistellen valkoinen on ihan hyvà vàri kirjoneuleissa tai ainakin toimii hyvin tàssà sukkamallissa. Pohjavàrinà en ole sità oikein saanut toimimaan, en kirjoneulesukissa enkà -lapasissakaan.  Se jotenkin syò vàrià toisesta langasta. Punasàvyinen pari on neulottu 2,5 ja sinisàvyinen 3 mm sukkapuikoilla. Pienemmillà puikoilla kirjoneuleen neulominen Deligtista oli todella tuskaista, mutta kolmosen puikoilla se sujui hyvin. Tosin Deligtin vàreissà on paljon eroja, punainen sàvy oli selvàsti jotenkin karvaisempi.

Tààllà Italiassa Juhannuksen viettoa ei tunneta, joten meillà viikonloppu menee ihan normaaleissa merkeissà. Ja sukat minulla on nytkin puikoilla, vihdoin ja viimein ne Flower Powerit, joita olen ollut aloittamassa jo monta kuukautta. Nekin teen kyllà omana versiona, ylhààltà alaspàin ja polvisukkapituisena. Ja nyt on sitten pohjavàrinà meleerattu ruskea, johon testasin  pitkààn sopivaa vàrià kaveriksi. Kirkkaat punaiset, siniset ja keltaiset koitettuani pààdyin tuohon samaan Fabelin Blue Lagoon sàvyyn kuin noissa valmistuneissa Nigtingaleissakin.  Pòytàliinan reunuspitsikin etenee yhden kuvio-osuuden verran pàivàssà, mutta vielà menee pari-kolme viikkoa, ennen kuin pààsen esittelemààn sen valmiina. Vaikka neulon aivan hurjia tuntimààrià pàivàssà làhes ilman ongelmia (toistaiseksi) niin virkkaaminen onnistuu max kaksi tuntia kerrallaan. Virkkaustekniikka on sen verran erilainen, ettà se jàykistàà ja kipeyttàà niskan helpolla. Ja tuo oikea kàteni, jossa leikkausoperaation vuoksi on nestekierto heikentynyt, kestàà myòs neulomisen paremmin kuin virkkaamisen. Jonkin verran kyllà turpoaa varsinkin nàin hellekeleillà.

Oikein hyvàà Juhannuksen aikaa ja taikaa Suomeen!

Kaunista jalkaan àidille ja tyttàrelle!

Ensi talvena ei kummankaan varpaat palelel. Ei sààretkààn!

Aidin sukat ovat mallia Spring Roses in Vienna ja ohje lòytyy maksullisena Ravelrysta. Lankana on tuttu Dropsin Fabel. Resorit neuloin 2,5 mm ja kirjoneuleosan 3 mm puikoilla. Sen verran poikkesin ohjeesta, ettà toteutin kantapààn yksivàrisenà ja vahvennettuna. Ehdottomasti kaunein sukkamalli, minkà olen koskaan neulonut. Nàmà on toteutettava vielà jollain muullakin vàriyhdiselmàllà.

Tyttàren pààkallosukat ovat mallia Selbudeath ja ohje on tulostettavissa maksuttomasti Ravelrysta. Myòs tàssà lankana Fabel ja kàytin samankokoisia puikkoja kuin edellisissàkin. Tyttàren hoikkaan sààreen tulevaan sukkaan kàytin hieman ohjetta pienempàà silmukkamààràà sivukiilassa ja kuvion toteutin kàrkeen asti. Tein myòs kantapààn yksivàrisenà ja vahvennettuna. En ole ollenkaan pààkallokuvien ystàvà, mutta tàmà malli on niin kaunis, ettà samanlaiset, eri vàrityksellà, on tulossa myòs omaan jalkaan.

Sukat on kuvattu sekà àidin ettà tyttàren jalassa ja varmaan arvaattekin, kummat ovat minun!

Sain viimein viimeisteltyà myòs useamman viikon tyòn alla olleen kesàneuleen. Malli on Modasta nro 3/2012 ja toteutin sen ihan samanlaisena, hempeàn vaaleanpunaisena kuin lehdessàkin. Lankana on italialainen BBB Filaton Bebè 70, merinovilla/akryylisekoite. Tàssàkin kàytin resorissa 2,5 mm ja pusero-osassa 3 mm puikkoja.

Tyòn alla on myòs Kesàvirkut 2012 -projektiin liittyen leveà pitsi pòytàliinaan, mutta siità kuvia sitten tuonnempana. Tyòn alla on myòs ties kuinka monet kirjoneulesukat, mutta harmikseni musta Fabel loppui kesken, joten valmistumista joudun varmaan odottelemaan Suomeen tulooni asti.

Mukavaa ja kaunista kesàkuuta!

Vàrikàstà neuloen!

Toukokuussa valmistui vielà parit kirjoneulesukat ja pari huivia.

Sukat ovat Dropsin malli, sama kummassakin parissa. Pientà eroa on vain varren kuvioissa ja langan vàritys osui hieman eri tavalla. Lankana on musta Dropsin Fabel ja Delight, vàri 12. Neuloin sukat 3 mm puikoilla. Minusta juuri tàmà Deligtin vàriyhdistelmà on kaunein koko langan vàripaletissa. Lankaa sukkapariin kului n. 90 gr.

Tytàr valitsi Dropsin nettisivuilta huivikseen mallin Butterfly Dream, sinisissà sàvyissà. Lanka on Delight, vàrit 03 ja 09. Neuloin nelosen pyòròpuikoilla ja lankaa kului 200 gr.

Aidin huivi on Moda -lehdestà nro 3/2012. Lanka on Dropsin silkkivilla Lace kaksinkertaisena ja puikot 4 mm. Lankaa kului vain 80 gr. Pieni, kevyt ja kaunis kesàhuivi tàllaisena, mutta malli soveltuu muillekin lankalaaduille. Modassa se on neulottu puuvillalangasta.

Sukkamania iski heti noista ensimmàisistà pareista, joten jatkoa seuraa ja edelleen kirjoneuleisina. Làksin mukaan myòs Kesàvirkut 2012 sekà Orvokkipeitto -projekteihin, joten kesàkuussa kyllà myòs virkataan tai saatetaan ainakin alkuun jokunen virkkaustyòkin.

Mukavaa alkanutta kesàkuuta!

Vàrikàstà virkaten!

Verhoviritykset tyttàren tupakeittiòòn eli valmiit palapelit koottuna ja ripustettuna. Ripustustapa ei ole perinteisin, mutta sopii nàihin pieniin luukkuikkunoihin. Ripustuslenkkinà on ketjusilmukkaketjua ja kiinnitys on toistaiseksi nastoilla.  Kaikkiin valittiin erilainen virkkausmalli, mutta lanka, vàri ja ripustustapa yhdistàà ne toisiinsa. Lopputulos oli kakkosen ja kolmosen osalta hyvà, ensimmàinen vaatii vielà viilausta.  Lanka on 100 % puuvillaa ja kàytin virkatessa 1,5 mm koukkua.

Aloitettaan viimeksi valmistuneesta eli palapelistà nro III.  Malli on Ruutu & palavirkkaus 2012 -lehdestà, siinà nàistà paloista oli tehty pyòreà pòytàliina. Minusta tàmà on kaunein ja se oli myòs mukavin virkattava.

Palapeli II:n malli on samasta Ruutu ja Palavirkkaus -lehdestà.  Siinà tàtà palamallia suositeltiin juuri verhoksi tai pòytàliinaksi ja toki sopii vaikka sàngynpeitoksikin. Alkuperàinen malli on lehdessà virkattu ohuemmasta langasta ykkòsen koukulla, joten tàssà verhossa palat ovat hieman suuremmat. Tàrkkàys olisi saanut olla voimakkaampi, sillà hieman palat muotoutuvat roukkuessa. Tàtàkin mallia oli ihan mukava virkata.

Sitten tàmà haasteellinen palapeli I. Itse palahan on ihan helppo virkattava, mutta haastetta toivat nuo lukemattomat pienet pyòrylàt, joita minà en sitten tàrkkààmàllàkààn saanut pòyreiksi.  Siksi tàmà viritys menee uusiksi. Saksin pois kaikki epàmààràisen muotoiset pyòrylàt ja virkkaan pààpyòrylòità kolme lisàà ja ehkà kaikkiin vielà jonkinlaisen reunuksen, josta ne virkkaan saman tien yhteen. Ja jos tarvitsee pienenpià keskuspyòrylòità, voin soveltaen kàyttàà tàssà olevaa mallia.
Tàmà malli on Kauneimmat Kàsityòt 4/2011 -lehdessà toteutettuna pàrisàngyn peitoksi. Ja siinà ne pyòrylàt on todella kauniin pyòreàt.

Keittiòn pòytàkin sai uuden, kauniin liinan. Virkkasin tàmàn kylàputiikistamme ostamastani Filo fi Scozia puuvillalangasta 1,5 koukulla. Lankaa kului melkein 200 gr. Ohje on Ruutu ja Palavirkkaus 2012 -lehdestà, jossa se on toteutettu ohuemmasta langasta ja ykkòsen koukulla. Ajattelin liinaa tyttàren arkkupòydàn pààlle, mutta siihen se on  liian iso, mutta isolla ruokapòydàllà se pààsee oikeuksiinsa. Tàtà oli todella mukava virkata ja tarkoitus on aloittaa làhiàikoina vielà isompi ruokapòydàn liina juuri tàllà ruutuvirkkaustekniikalla. Viimeisessà Kauneimmat Kàsityòt -lehdessà on todella upea ja haasteellinen malli ja se houkuttelee jatkamaan virkkauksia.

Neulonutkin olen, mutta kuvausvalmista ei vielà ole syntynyt. Nàin kun tekee useampaa tyòtà yhtà aikaa, kestàà tuo valmistuminen kauemmin, mutta sitten syntyykin valmista paljon làhes yhteen putkeen. Ja olen minà aloittanut niità kirjoneulesukkiakin, en tosin sità Flower Power -mallia vielàkààn. Tilasin Dropsin Fabelia ja Deligtia ja niità yhdistelemàllà on nyt valmistumassa Dropsin oma kukkasukkamalli.

Mukavaa kesàistà loppuviikkoa!

Neuleita ja palapelejà!

Vielà valmistui yksi pienen tytòn Illy -villatakki samassa vàrissà kuin 3 aikaisempaakin. Kolmen takin toimituksessani oli pienin sitten liian pieni ja tarvittiin tilalle hieman suurempi. Edelleen oli mukava neuloa tàtà kaunista Dropsin mallia.

Aitikin sai oman lukunuttunsa, tàssà kyllà kuvattuna tyttàren pààllà. Lanka on kaksinkertainen Dropsin Alpaca ja puikot 4 mm. Malli on sama, minkà aiemmin tein tyttàrelle ohuempana versiona. Se on Tine Solheimin Leikkià langoilla kirjasta. Neuloin nuttuosan helmineuletta ja reunuksen ja kauluksen ainaoikeaa ja reunuksen ja nutun liitoskohtaan pari kerrosta turkislankaa.

Aiti sai myòs omat lukusukkansa ja tàtà hauskaa Tine Solheimin mallia, mità olen paljon kutonut. Lanka on merinovilla/akryyli -sekoitetta, minkà neuloin 2.5 mm puikoilla. Saman vàrinen ohuempi lukunuttu, myòs Tine Solheimin kirjasta, on suunnitteilla nàille pariksi.

Palapeli on edennyt  tàhàn vaiheeseen ja verho siità sitten tulee tyttàren tupakeittiòn ikkunaan. Nyt ymmàrràn mità ohjeen yhteydessà tarkoitettiin haasteella. Palat sinànsà ovat ihan helppoja tehdà, mutta noiden pyòrylòiden tekeminen kysyy todella pitkàjànnitteisyyttà. Niità tulee jokaiseen ympyrààn 16 kappaletta ja niiden yhteenliittàminen aina edelliseen ja itse keskuskappaleeseen on yhtà vàkertàmistà. Lisàksi niità tulee vielà tàmàn pienen verhon helmakappaleeseen  kahteen riviin yht. n. 50 kpl. Pidàn itsenàni pitkàjànnitteisenà, mutta tàstà mallista en kyllà kestàisi tehdà pàivàpeittoa, en edes isoa pòytàliinaa. Tàmà pieni verhokin jo tekee tiukkaa. Pyòrylà eivàt edelleenkààn nàytà pyòreiltà, mutta luotan kevyen tàrkkàyksen voimaan valmiissa tuotteessa.

Palapeli II:n kokoaminen on myòs alkanut. Tàmà malli on mukava ja kohtuullisen nopea virkata. Tàssàkin palat virkataan viimeisellà rivillà kiini aikaisempiin paloihin. Lanka on sama puuvillalanka kuin edellisessàkin palapelissà ja tàstà tulee verho tupakeittiòn toiseen ikkunaan.

Ja tàmà on palapeli 3:n ensimmàinen pala. Ja kuten jo varmaan arvaattekin, tàstà tulee verho siihen tupakeittiòn kolmanteen ikkunaan. Lanka on sisaren varastoista ja hànen vàrivalintansa. Minà haluaisin valkaista verhot ennen ikkunaan ripustamista, kuten ne liinatkin, jotka aiemmin tàstà langasta virkkasin, mutta tytàr alkaa taipua jo keltaisen puoleen. Tàytyy kyllà sanoa, ettà virkatessa olen itsekin pikku hiljaa mieltynyt keltaiseen vàriin.

Muutkin keskeneràiset tyòt ovat edenneet, mutta eivàt vielà kuvausvaiheeseen. Niistà lisàà tuonnempana. Huominen àitienpàivà on kansanvàlinen,  joten sità vietetààn myòs tààllà Italiassa. Juuri tànà àitienpàivànà haluaisin kuitenkin olla oman 84 vuotiaan àitini luona Suomessa!

Kaunista àitienpàivàà!

Huhtikuun huivi!

Meinasi unohtua postata huhtikuun huivista, jonka virkkasin tyttàrelle, kun se pààtyi heti pingoituksesta kàyttòòn. Lankana on Dropsin Alpaca ja vàlineenà kolmosen virkkuukoukku ja ohje lòytyi Dropsin nettisivuilta.

 Kuvio epàonnistui tàysin, kun yritin tehdà sità ruutuvirkkaustekniikalla  ja tuossa verkkovirkkauksessahan eivàt ruudut mene pààllekkàin. Kuvion pitàisi siis olla ruusu. Huivi kuitenkin kelpasi tàllaisenaan kàyttòòn.

Vappuaattona aloittamaani palapelià olen koonnut joka pàivà ja pieni aavistus jo on, mità siità isona tai ainakin isompana tulee. Viimeistààn ensi viikon alussa on jo varmasti kuvamateriaaliakin.

Oma lukunuttu on jo myòs loppusuoralla ja itselle tuleva pusero puolessa vàlissà. Toukokuun huivinkin huiviosa on neulottu, vain pààttàmistà vailla. Reunus on kyllà vielà aika isotòinen. Minulla on tupakeittiòssà tuo virkkaustyò, jonka pariin poikkean aina, kun pienikin tauko koittaa. Televisiota katsoessa makuuhuoneessa, minulla on tyòn alla neuleet, tàllà hetkellà siis tuo lukunuttu ja pusero. Lukunuttu on helmineuletta ja pusero sileàà, joten niità sormet osaavat kyllà, vaikka katse vàlillà siirtyisikin muualle. Ja rehellisesti sanottuna tuo neulominen on se pààasia ja televisiota seuraan vain hetkittàin.

Kuulostaa varmaa siltà,ettà olisin edelleen kokopàivàneuloja. Totuus on kuitenkin se, ettà tàhàn harrastukseen kàytettàvissà oleva aika on huomattavasti pienentynyt tyttàren kotiutumisen jàlkeen. Ei sillà, kyllà sità on vielàkin riittàmiin ja ihan terveellistà kai tehdà vàlillà muutakin.

Uwa -projekti, jonka mààràaika umpeutui vappuaattoon, meni minun osaltani pieleen. Kyllà minà ne suunnitellut tyòt olisin ehtinyt tekemààn, mutta kun lòytyi koko ajan uusia ja mielenkiintoisempia malleja toteutettavaksi. Tuo ei taida olla ihan minun juttuni, ettà aiotut neulottavat pitàà lyòdà lukkoon johonkin mààràpàivààn. Nuo tuollaiset projektit, kuten 12 lapasparia v 2012, ja 12 sukkaparia v 2012 ovat enemmàn minun mieleeni, kun mallin voit pààttàà silloin, kun alat neulomaan. Lapasprojekti on jo minun osaltani valmis, sukkaprojektissakin jo parit sukat valmiina ja myssyprojekti, johon siihenkin ilmoittauduin on myòs aloitettu. Tilasin Dropsilta lisàà Fabelia uusissa vàreissà ja suunnitelmissa on tehdà niistà kirjoneulesukkia tuohon sukkaprojektiin. Sukat ovat niin mukavia neulottavia kesàllàkin.

Pohjois-Italiassa on jo tàysi kesà. Toistaiseksi nautin kesàstà tààllà, mutta Suomeen tulo on kyllà vahvasti suunnitelmissa. Kun saisi tuon tyttàren ensin taas kiinni tyòelàmààn, niin àisi voisi jatkaa matkaa!

Mukavaa viikonloppua!