Italian syksyssà

Suomen lomalta on palattu ja elo jatkuu Italian syksyssà. Viime pàivàt ovat olleet làmpimià, mutta harmaita ja osittain sateisiakin. Onneksi tààllà pàin Italiaa ei ole ainakaan toistaiseksi ollut tulviin ja jopa menehtyneisiin henkiin johtaneita rankkasateita kuten Liguriassa ja Toscanassa. On ollut todella surullista katsella uutiskuvia viime aikoina.

Tytàrkin poikkesi viikonloppuna ennen làhtòààn Roomaan. Hàn on vaihdossa Rooman kielikoulussa viikon ja pààsee samalla uudistamaan passinsa Italian Suomen suurlàhetystòssà. Niin kiireinen visiitti kuitenkin oli, ettà emme ehtineet kuvata edes matkalle valmistunutta palmikkoponchoa. Kaunis siità tuli ja on tyylikàs kokonaisuus samasta koksinharmaasta langasta kudotun puolihameen kanssa. Kuvat tulevat sitten hànen seuraavan visiittinsà yhteydessà parin viikon pààstà.

Viikonloppuna pistin puikoille myòs tyttàren kirjoneuletunikan. Onneksi siinà tyòskennellààn vain kahdella vàrillà, sen verran hankalalta kirjoneuleen neulominen tuntui vuosien tauon jàlkeen. Nythàn tuo taito tàytyy palauttaa, sillà kirjoneuleet tuntuvat olevan nyt todella suosittuja. Suunnitelmissa on itsellekin villatakki ja hame, jos nyt itselle ehdin mitààn tekemààn. Vaikka kyllà minusta on mukava pukea tuota kaunista tytàrtànikin.

Tàydensin myòs elilen alpakkalankatilaustani Poppeliin: 25%:n alennus on niin huomattava, ettà jouduin pyòrtàmààn aiemmat lupaukseni olla enàà kasvattamatta lankavarastoa. Ihan 100% alpakkaakin tilasin, mutta enemmàn villan ja alpakan sekoituksia, villa kun tekee langan hieman ryhdikkààmmàksi. Tilaus on nyt kokonaisuudessaan yli 15 kiloa, joten varasto làhes tuplaantuu. Nyt pitàà aloittaa myòs kulutuksen seuranta, kun ostin tyttàren asunnolle keittiòvaa'an. Aivan hurjalta tuntuu nuo ostosmààràni, mutta kyllà sità tàhàn vuoden aikaan kuluukin kilokaupalla kuukaudessa, nyt kun varaudutaan paksumpiin neuleisiin eli kudotaan paksuilla puikoilla vahvemmista langoista. Ponchonkin neuloin 9 pyòròpuikolla ja lankaa meni jo yksistààn tuohon tyòhàn n. 600 gr, hameeseen ja ponchoon yhteensà yli kilon. Tyòn alla olevaa tunikaa neulon 5 pyòròillà ja siihenkin on lankakulutus kokonaisuudessaan 700 gr. Ja tààltà maalta kun pààsen niin harvoin kunnon lankakauppaan, Nyt alkoi tuntua, ettà meni jo selittelyn puolelle. Rehellisesti sanottuna, kyllà minussa on myòs tuota lankahamsterin vikaa!

Kun tàllà kertaa on neulekuvaton postaus, niin visuaalisen ilmeen parantamiseksi muutama tyttàren ottama kuva Venetsiasta.

Mukavaa syysviikkoa Suomeen!

Lomailua!

Toinen ja viimeinen viikko menossa Suomen lomastani. Passi on hankittuna ja tällä hetkellä kyläilen äidin luona, joten tärkeimmät asiat ovat hoidossa. Pääkaupunkiseudun ja Tampereen ystävät sekä molemmat veljetkin on jo tavattu, vielä odottaa lyhyt visiitti siskon luo Raisioon, kunhan hän miehensä kanssa itse kotiutuu Kanarian lomaltaan.

Tuomisena ystävät ja sukulaiset ovat saaneet huiveja, patalappuja, sukkia ja kirjanmerkkejä eli niitä käsitöitä, mitä Italiassa olen kesän ja syksyn aikana tehnyt. Ja hyvin ovat kelvanneet. Paljon en ole lomalla puikkoja ehtinyt kilkutella, mutta toiset harlekiinihenkiset unisukat ovat valmistuneet ja kolmisenkymmentä afrikkalaista kukkaa Tanjan torkkupeittoon myös.

Uudenkaupungin kangaskaupasta löytyi satiininauhaakin toivotuissa väreissä, joten unisukat saavat malliin kuuluvan koristelun. Uusi lankakauppakin tänne on avattu, mutta en uskaltanut mennä edes ovesta sisään, sillä laukkuun on jäätävä lämpöisempien vaatteiden lisäksi tilaa ruisleivälle ja maksamakkaralle! Ihania Noron lankoja kuolasin vain ikkunan takana.

Ilma on hyvin harmaa ja syksyinen, mutta lämmin. Ihan kuuma tuli ulkoillessa toppatakilla. Toivottavasti Italian syksy on pitkään aurinkoinen ja talvi sateeton, sinne kun palaan ainakin maaliskuun loppuun asti.

Vàlillà valmistakin!

Viime viikolla viimeistelin sekà tyttàren ettà oman neulehameeni kuvauskuntoon. Unisukat ovat edelleen ilman nauhaa, mutta eikòhàn asia korjaannut ensi viikolla Suomessa. Hame kuten sukatkin ovat Tine Solheimin kirjasta Leikkià langoilla. Hameen palmikkoresorista jàtin kuitenkin suosiolla nypyt pois, kun en niità edelleenkààn saa mielestàni kauniiksi. Omasta hameesta jàtin ainakin toistaiseksi pois myòs vyòlenkit. Tàmà on siis juuri se hame, josta kirjassa mainitaan, ettà sopii vain nuorille ja hoikille. Tytàr kyllà sità vielà onkin, àidistà en kàyttàisi enàà kumpaakaan adjektiivia. Pààtelkàà itse, onko paha!

Tyttàren hameen neuloin kaksinkertaisella langalla, 100% konepestàvàstà villasta, koksinharmaasta Dropsin Karismasta, 6,5 mm puikoilla. Neuloksesta tuli mukavan napakka ja uskon sen kestàvàn hyvin kàyttòà venymàttà. Olen oikein tyytyvàinen lopputulokseen ja ilmeisesti tytàrkin, koska otti hameen heti mukaan làhtiessààn takaisin Venetsiaan. Tilauksessa on samasta langasta tehtàvà korkeakauluksinen poncho.

Oman hameeni neuloin kaksinkertaisesta Dropsin Alpaca -langasta 5 mm puikoilla. Puikkokoko oli tàssà tapauksessa saanut olla hieman pienempi, sillà pikkkuisen neulos jài veltoksi. Mutta ihanan pehmeàà lanka on. Toivottavasti neulos kestàà venymàttà kàytòssà tai hame saa purkutuomion. Vyòtàròllà on toistaiseksi vain punosnauha ja toden nàkòisesti vaihdan sen kuminauhaan. Hieman pidempi on myòs tàmà àidin versio samasta hameesta.

Harlekiinihenkiset unisukat neuloin Dropsin Alpaca-langasta 2,5 mm puikoilla. Lanka on niin ohutta yksinkertaisena, ettà sukkiin riittàisi 2 mm puikot. Vàhàn jài neulos isommilla puikoilla epàtasaiseksi. Muuten kyllà pidàn tuloksesta kovasti ja varmasti riittàvàt pitàmààn viluiset varpaani làmpòisenà òisin. Vielà kun saan tuohon reikàriviin sen silkki- tai satiininauhan, niin ovat tàydelliset!

Huomenna lennàn Venetsiasta Riikan kautta Tampereelle. Tosi mukava tulla Suomeen tapaamaan ystàvià ja sukulaisia. Pààdyin kuitenkin ottamaan paluulennon 1.11. Turusta Venetsiaan eli lomani jàà 5 viikon sijasta kahteen ja Tampereen messut vàliin. Oma Tampereen kotini on varastoituna ja 5 viikon yhtàjaksoinen kylàily alkoi tuntua liian pitkàltà. Bambupuikot pakkasin kyllà kàsimatkatavaraan, ymmàrtààkseni ne saa ottaa mukaan koneeseen. Enhàn minà neulomatta voi olla matkankaan aikana!

Kiitokset kommentoijille|

Pistàn nyt tàtà kautta kiitokset kaikille kommentoijille, kun en ole onnistunut tekemààn sità toistaiseksi kommentti -kohdassa. Mukava, kun olette lòytàneet uuden blogini ja kiitokset mukavista kommenteista.

Viimeinen Italian viikkoni tàllà eràà alkoi tànààn ja matkastressi myòs. Minà kun en ole samanlainen matkustaja kuin rohkea ja kielitaitoinen tyttàreni! Onneksi menomatkan vaihto tapahtuu Riikassa, mikà on pieni kenttà ja myòs ennestààn  tuttu. Enkòhàn minà siellà selvià. Vielà kun saan selvitettyà, miten tààltà syvàltà maaseudulta pààsen julkisilla kulkuneuvoilla Venetsian kentàlle, kun tytàr ei pààse minua opintojensa vuoksi viemààn. Taksi olisi helpoin ratkaisu, mutta vàlimatka on kuitenkin n. 100 km, joten arvokas matka siità tulisi. Varmasti kalliimpi, kuin lentomatka Suomeen, jonka onnistuin saamaan 120 eurolla.

Viime viikonkin neuloin paljon, mutta ihan valmiiksi asti en saanut yhtààn tyòtà. Harmi, sillà kuvaajakin kàvàisi viikonloppuna kotona. Toivottavasti tulee myòs ensi viikonloppuna, jotta saan ennen matkaa valmistuneet kuvatuiksi ja blogiin! Làhes valmiina  on tyttàren palmikkoinen puolihame kuin myòs omani. Silkkinauhaa vaille valmiina on myòs harlekiinivaikutteiset unisukkani. Leikkià langoille -kirjassa mainitaan tuosta palmikkoisesta puolihameesta, ettà se on tietysti tarkoitettu nuorille ja vàhemmàn painoa kerànneille, mutta tuostakos minà vàlitàn. Tàmà "mummo maailmalla" pukeutuu juuri niin kuin haluaa ja nyt se haluaa samanlaisen puolihameen kuin nelikymppinen, hoikka tyttàrensàkin. Eri vàrisenà tosin.

Tàssà vàrikàstà silmàn iloa tyttàren Nizzan matkalta. Mukavaa syksyistà viikkoa!

Leikkià langoilla/Tine Solheim

Perjantaina suomalainen.comista tullut kirja Leikkià langoille osoittautui aivan uskomattomaksi. Toinen toistaan persoonallisempia malleja, jotka ovat sekà àidin ettà tyttàren makuun. Kirja on ilmestynyt jo vuonna 2009, joten se saattaa olla jo monelle tuttu, mutta minulle se on uusi tuttavuus kuten suunnittelijakin. Heti tietysti googlasin tietoja ja sain selville, ettà tànà vuonnakin on hàneltà ilmestynyt kirja. Sità vain ei ole vielà suomennettu ja tuo norjan kieli on kyllà sellaista mongerrusta, ettà siità en ota selvàà.

Leikkià langoilla kirjan ohjeet ovat siinàkin mielessà tervetulleita, ettà niistà monet on neulottu Dropsin langoista, jotka ovat peruslankoina minunkin suosikkejani. Tytàr innostui malleista niin kovasti, ettà tilasi heti minulta neljà uutta neuletta. Pari niistà on kyllà niin suuritòisià ja vaativia, ettà saattaa jààdà àidiltà tekemàttà. Oheiseen settiin kuuluvan puolihameen kyllà jo aloitin eilen.

En ole neulonut vuosiin mitààn noin paksuilla puikoilla ja kun hame neulotaan vielà pyòrònà, niin oikea kàsi on eilisen jàljiltà todella kipeà ja sàrky ei meinaa hellittàà edes lààkityksellà. Hame jài siis toistaiseksi tauolle ja aloitin itselle ohuesta alpakkalangasta seuraavat:

Kyllà se kipeà kàsi oireilee nàitàkin neuloessa, mutta yritàn edetà rauhallisesti. Voiko unisukat olla tàmàn ihanammat!

Tàssà vielà skannaus ihanan kirjan kannesta.

Halinalleja!

Viime viikolla neuloin kolme Bobby Bearia, jotka minà ristin heti halinalleiksi. Tàssà yhteispotretti ennen porukan hajoamista maailmalle. Nallet on neulottu kaksinkertaisesta Dropsin Alpaca -langasta ja sisuskalunsa ne saivat yhdestà Tanjan tyynystà, jonka myllytin ensin pesukoneessa. Kirjavat puserot ovat kàsinvàrjàttyà Zitron Trekking -lankaa ja osanssi pusero Gjestalin Maija -lankaa. Alpaca -lanka sopii pehmeytensà vuoksi hyvin nàihin materiaaliksi ja kun sisusvanukin on todella pehmeàà, ovat nallet todella halattavia pehmoisia.

Tàmà nalle làhtee tyttàren kaveriksi Venetsian asunnolle.

Kirjava nalle on minun ihan oma halinalleni tààllà Italiassa. Huom. pusero samasta langasta kuin emànmàn uusi neulejakku!

Tàmà kaveri matkaa Ranskan Normandiaan Tanjan ystàvàttàrelle. Annukka vaihtoi tyòpaikkaa ja valtionkin Italiasta Ranskaan. Alkuikàvàà helpottamaan hàn saa Tanjalta ja minulta ruskean halinallen.

Syrjàhypyn tuloksia!

Lupasin jossain edellisessà postauksessani, missà kerroin syrjàhypystàni pannulappujen virkkaukseen, ettà jatkossa nàette, kuinka keittiò kukkii. Pààtimme kuitenkin kuvata ulkona, kun syksy on niin làmmin ja aurinkoinen tààllà Italiassa. Eilen siis kukki làhiniitty aivan harvinaisen upeana! Hieman aurinko veroitti vàrejà, pannulaput ovat todellisuudessa hieman kirkkaamipia.

Linkin ja innostuksen nàihin hurmaaviin patalappuihin sain Novitan neulomosta, Lilian blogista. Hàn oli tehnyt yhtà mallia pari kappaletta ja niin piti minunkin. Mutta kun lankaa riitti, niin kokeilin muitakin malleja ja hurahdin puoleksitoista viikoksi tàysin virkkauksen lumoihin. Totuuden nimissà pitàà sanoa, ettà meni nàihin yhden keskeneràisen puseron langatkin, kun tuo pusero ei ottanut valmistuakseen. Mutta kun lopputulos on nàin ihana, lanka on toden nàkòisesti paremmassa kàytòssà nyt. Kaikkiin pannulappuihin kàytin Dropsin puuvillalankoja ja se kàytetty puserolanka on Schachenmayr Cotton Bamboo Batik ja virkkasin laput 2,5 mm koukulla.  Esim. seuraavilla nimillà voi googlata lisàà malleja; Ripple Postholders, Rose Ripple Postholders ja  Fanciful Flower Postholders. Ohjeet ovat englanniksi, mutta helposti tulkittavia.

Suomen matka làhestyy ja minà olen liikkeellà ihan kesàvarustuksella. Moda 4/2011 -lehdessà nàin mukavan ja vàhàn tavallisesta poikkeavan, rypytyskoristeisen neulejakun. Kun jakkuun sopivaa, oranssia Gjestalin Maija -lankaa,oli varastossa, pààtin neuloa itselleni matkalàmmintà. Tàllainen siità syntyi. Olen lopputulokseen hyvinkin tyytyvàinen: koko on passeli ja jakku onnistui hyvin. Napinlàvet olisivat saaneet olla siistimmàt, mutta en vain onnistunut siinà. Onneksi ne jààvàt piiloon tuon nappirivin alle.